Kaikki alkaa tuoksusta. Hento, kukkainen, hunajainen tuoksu, joka leijuu varhaiskesän illassa. Seljankukka. Monelle se tuo mieleen kesälomat, mummolan puutarhan ja itse tehdyt mehupullot keittiön pöydällä.
Mutta seljankukka ei ole vain nostalgiaa. Se on yksi juomamaailman monipuolisimmista ja rakastetuimmista raaka-aineista – kaikkea luonnonviinien ja ginin botanikaaleista raikkaisiin kesädrinkkeihin ja fermentoituihin juomiin.
Mikä on seljankukka – ja miksi se tuoksuu niin erityiseltä?
Eurooppalainen seljankukka (Sambucus nigra) kukkii touko–kesäkuussa. Sen valkoiset kukinnot ovat kuin pieniä tähtiä, jotka muodostavat tuuheita kukkaryppäitä. Tuoksussa voi aistia sitrusta, hunajaa ja muskatin kaltaista mausteisuutta.
Tuoksu syntyy luonnollisista eteerisistä öljyistä ja haihtuvista yhdisteistä, joita vapautuu kukkien ollessa tuoreita. Siksi seljankukat tulisi käyttää pian keräämisen jälkeen – eikä niitä yleensä kannata pestä, sillä suuri osa mausta on siitepölyssä.
Juomaperinne, jolla on pitkät juuret
Pohjoismaissa seljankukkamehu on monille kesäperinne, mutta sen käyttö juomissa ulottuu laajalle Eurooppaan. Saksassa ja Itävallassa seljankukkaa on käytetty vuosisatoja yrttilikööreissä ja viinipohjaisissa aperitiiveissa.
Itävaltalainen Hugo – juoma, jossa on proseccoa, seljankukkasiirappia ja minttua – on noussut moderniksi klassikoksi.
Myös pienpanimot ja artesaanitislaamot ovat löytäneet seljankukan. Useat eurooppalaiset gin-tuottajat käyttävät sitä yhtenä tärkeimmistä botanikaaleistaan tuomaan raikkautta ja floristista vivahdetta.
Miksi seljankukka toimii niin hyvin juomissa
Seljankukan taika piilee sen tasapainossa makeuden ja hapokkuuden välillä – sekä sen ainutlaatuisessa aromaattisessa profiilissa. Se voi täydentää muita makuja hienovaraisesti tai loistaa pääosassa.
Seljankukkaa käytetään muun muassa:
-
Cocktaileissa – kuten gin & tonicissa, Hugossa, spritzissä tai bellinissä
-
Luonnonviineissä ja pét-nateissa – joihin sitä lisätään toisinaan käymisen aikana
-
Siirapeissa ja mehupohjissa – alkoholittomiin juomiin tai drinkkien sekoittamiseen
-
Fermentoiduissa juomissa – kuten kombuchassa tai käsityöläissiiderissä
Kausiluontoinen rituaali
Monille seljankukkamehun tekeminen on osa kesän aloitusrituaalia – tapa vangita vuodenaika pulloon. Mutta seljankukka on paljon enemmän kuin raaka-aine. Se on hetken tunnelma: piknik puistossa, ilta-auringossa kilisevä lasi, maku joka herättää muiston.
Kun yhä useampi etsii aitoja ja luonnollisia elämyksiä, ei ole ihme, että seljankukka pitää paikkansa vuodesta toiseen – juuri siellä missä kesän maku asuu: lasissa.
Corkframesin vinkki:
Haluatko nostaa seljankukkajuomasi uudelle tasolle? Tarjoile se korkeasta lasista sitrusjäillä ja tuoreella mintulla. Tai lisää tilkka seljankukkasiirappia cavalasilliseen – tuloksena kesäinen ja kukkainen aperitiivi.
Ja jos ilta päättyy erityiseen viinipulloon – säästä korkki. Sillä siinä missä seljankukka vangitsee kesän maun, korkki tallentaa muiston – Corkframe-kehyksessäsi.
