Katajanmarja on ehkä pohjoismaisin kaikista mauista – villi, raikas ja hieman karvas. Mutta tiesitkö, että nämä pienet siniset marjat ovat yksi maailman rakastetuimman väkevän juoman, ginin, sydän?
Ginin ainutlaatuinen makuprofiili rakentuu katajanmarjan ympärille. EU-säädösten mukaan ginissä täytyy aina olla katajanmarja hallitsevana makuna, jotta sitä saa kutsua giniksi. Maku voi vaihdella kukkaisesta ja sitruksisesta voimakkaan mausteiseen, mutta ilman katajaa ei ole giniä.
Metsästä tislaamoon
Katajanmarja kasvaa villinä suuressa osassa Pohjois-Eurooppaa ja se kerätään usein käsin. Ruotsissa sitä löytyy erityisesti kuivilta nummilta ja harvoista metsistä. Tislaamoille katajanmarjan valinta on ratkaisevaa: koko, kypsyys ja alkuperä vaikuttavat lopulliseen makuun. Monet pienet ginitislaamot käyttävät paikallista katajanmarjaa luodakseen ainutlaatuisen, terroiriin perustuvan luonteen.
Ginin historia – katajanmarjan maailmanvalloitus
Ginin juuret ulottuvat 1600-luvun Alankomaihin, missä juoma "jenever" kehitettiin alun perin lääkkeeksi. Brittiläiset sotilaat veivät maun mukanaan kotiin, ja syntyi gini sellaisena kuin me sen tunnemme. Pian se levisi ympäri maailmaa, mutta katajanmarja pysyi aina pääosassa.
Katajanmarja lasissa – näin teet täydellisen drinkin
Gin & tonic on ehkä ikonisin ginipohjainen juoma. Yhdistä gini, jossa on selkeä katajanmarjan maku, laadukkaaseen toniciin, jäihin ja koristele rosmariinin oksalla tai muutamalla katajanmarjalla korostaaksesi makua. Myös cocktaileissa kuten Negroni tai Dry Martini katajanmarja on tärkeässä roolissa tuomassa syvyyttä ja tasapainoa.
Ruoka ja gini – kulinaarinen elämys
Ginin katajanmarjaiset vivahteet sopivat erinomaisesti riistaruokien, graavilohen tai mausteisten kasvisruokien kanssa. Uskalla kokeilla giniä myös kastikkeissa tai marinadeissa – katajanmarja tuo raikkaan ja elegantin säväyksen.
